Friday, May 20, 2011

Valmistutaan sita taallakin...

...eika homma tapahdu aivan samaan tapaan kuin Suomessa. Eilen oli Johanin graduation ceremony, johon myos minulla oli kunnia ottaa osaa yhdessa tuhansien ja taas tuhansien amerikkalaisten kanssa. Seuraavaksi vertailua yo-juhlan kanssa:  

Samaa
  •  Opiskelijat valmistuvat High Schoolista, joka vastaa lukiota
  • Tapahtumaan osallistuu valmistuneiden sukulaisia ja tuttavia
  • Ohjelmassa on pitkalti musiikkia ja puheita

Amerikan mallia
  • Valmistuneita on valtavasti, monta sataa
  • Tapahtumaan osallistuu ystavankin kaverit, kaimat, sukulaiset, vaihtopenkin lammittajat, tutuntutuntutut seka kaikki muut, jotka ovat tempautuneet juhlapaikkaan kohdistuneen autotsunamin mukaan. 
  • Edellisten seurauksena tilaisuus jarjestetaan valtavassa konserttihallissa
  • Valmistuneet pitavat Tylypahkan-aikaisia kaapuja seka polhoja hattuja, jotka heitetaan taivaan tuuliin osana seremoniaa (kuva)
  • Muuten ohjelmassa on puheita, opiskelijoiden kavelya paikoilleen (joka kuvataan monesta kuvakulmasta ja heijastetaan valtavalle valkokankaalle vieraiden hurratessa), muistopuheita, musiikkiesityksia, opettajan puhe, oppilaan puhe, opiskelijoiden todistustenhaku seka hieman puheita
  • Vieraiden pukukoodi on olla oma itsensa, joten kenenkaan ei tarvitse pelata yo-juhlissa pakollisia, kaulan hitaasti poikki nirhaavia Dressmann-kauluksia
  • Vieraat ulvovat kilpaa toistensa kanssa, kun heidan tuttunsa hakee todistuksen
  • Musiikki ei ole aivan niin juhlallista
  • Edellisten seurauksena tilaisuus muistuttaa enemman TV-showta kuin valmistujaisjuhlaa
Graduation ceremonyn jalkeen meilla kotona pidettiin graduation party (vrt. yo-juhla). Tama on omistettu erityisesti aidille seka muille yo-juhlavalmistelujen kanssa painiville: Johanin graduation partyyn ei leivottu itse muuta kuin kaksi keksisatsia, yksi suklaapiirakka seka pari kuivakakkua. Ne kaikki tehtiin valmisjauhoista. Juhlaleipomukset veivat yhteensa pari kolme tuntia. Taytekakku ihanan sinisella  kuorrutuksella (E525, E112, kaliumhydrosorbitolaatti) ostettiin kaupasta edellisena paivana, kuin myos sipsit, lihapullat, croissantit, hedelmat, limukat ja salaattiainekset. Suurin tyo oli valmistaa salaatti ja tayttaa croissantit.

Kaikki nama herkut syotiin kertakayttoastioista, joten tiskin maara oli minimaalinen. Lopullinen stressi-indeksi koko juhlista on jotakuinkin 1.25, joka jaettuna valmisteluihin osallistuneille yli kymmenelle ihmiselle tekee      pyorean nollan. Etta ottakaahan mallia alkaaka tstressatko turhanpaivaisia siella:D No ei oikeasti. Kyse on kulttuurierosta, ja kotosuomessa valkolakkia halutaan juhlistaa hienommin menoin. Ja voin kylla nain sokerittoman ruokavalion omaavanakin sanoa, etta aidin leipoma taytekakku maistuu tuhat kertaa paremmalta kuin jenkkitehtaan liukuhihnalta pullahtanut klontti. 

Onnea kaikille uusille ylioppilaille seka rattoisia juhlahetkia!  
      

                       

Saturday, May 14, 2011

California

Long Beach
 Olin ti-pe californianreissulla neljan muun suomalaisen; Linnean, Tiitan, Teemun ja Kiian kanssa. Matka oli kaikkine myota-ja vastoinkaymisineen mahtava kokemus.
       
Los Angeles
Tiistaiaamuna lahdettiin Phoenixista pienten koukkausten kautta (ei uskottu ensin navigaattoria) matkalle Los Angelesiin. Oli jo pimeaa kun paastiin perille. Kaikilla nousi sisu kaulaan ransistyneessa kaupunginosassa, jossa suunniteltu motellimme oli: alueella ei nakynyt juuri valkoisia ihmisia. Ja just tunti sitten haukuttiin rasisteja taytta kaulaa :D Majoituttiin sitten yhteistuumin Hiltoniin Long Beachin kaupunkiin(vai LA:n kaupunginosaan, en tieda). Illalla tilattiin pitsat hotelliin, ja meinattiin jaada Linnean kans jumiin aulaan ku Tiitta lahti  meidan huonekortin kans seilaamaan johonki. Ei se meita siina vaiheessa haitannu ku oltiin jo saatu pitsat, syotiin niita sitte siina aulassa kunnes pummattiin hissikyyti joltain miehelta.


Paljonpuhuttu kyltti
 Keskiviikkona runsaahkon hotelliaamiaisen jalkeen kukaan ei jaksanut pariin tuntiin muuta kuin maata maha pystyssa biitsilla. Kaytiin me kuitenkin muutaman mailin lenkki hietikolla. Aurinkorasva jotenki unohtu, ja kaikki sitten punoitti enemman tai vahemman illalla :)
Iltapaivalla lahdettiin kaymaan Hollywoodissa, ja nahtiin samalla LA:n downtown. Illalla syotiin muuten vaihteeksi pitsaa.

En tunnusta olevani kuvassa.
Torstaina ohjelmassa oli Los Cerritos center, yli 180 liikkeen shoppailutaivas. aikaa vierahti helposti muutama tunti nain vahemman shoppailevaltakin. Iltapaivalla mentiin toiselle biitsille, jonka nimea en muista. Sina paivana aallot olivat melko isoja, joten paatimme vaivautua nayttamaan taitojamme paikallisille surffareille. Vuokrattiin surffilaudat ja markapuvut tunniksi ja heittaydyttiin aaltojen vietavaksi. Kukaan meista ei ollut ikina ennen surffannut ja ois varmaan ollut jarkevaa ottaa lesson. 60dollaria tuntui vaan merivetta suolaisemmalta hinnalta, ja paatimme sitten menna omillamme nieleksimaan kyseista vetta :D Loppupuolella alkoi jo saada idean paasta kiinni, ja paasi pari kertaa kunnolla aallon kyytiin. Varmasti kokeilen uudestaan, jos joskus on mahdollista!
       Illalla kaytiin syomassa oikein kunnon ravintolassa. Ruoka oli herkullista ja sita oli riittavasti. Kyllahan sinne rahaakin hulahti heti kakskymppia:)

Copperfield
Perjantai 13. paiva lahdettiin kotimatkalle heti aamupalan jalkeen. Paivamaarasta huolimatta matka sujui aivan loistavasti, kunnes auto hajosi. Kiian pari viikkoa sitten ostettu Honda petti meidat lomaa ennen tehdysta huollosta huolimatta.
 Onneksemme meidan perassa sattui just silloin tulemaan kotimatkalla oleva poliisi. Han auttoi meita toivottomissa korjausyrityksissa, ja antoi meille lisaa elintarkeaa vetta. Kaikkiaan istuimme pari tuntia tien poskessa kuunnellen toottailevia rekkoja ja arvuutellen ohiajavien ammatillista suuntautumista. Loppumatka taittui Kiian hostisan kyydissa.

Nyt paluu arkeen on tapahtunut. Arkielama vain muuttuu jo reilun viikon paasta, kun perheeni lahtee Suomeen. Olen ollut jo yli kuukauden taalla! Aika kuluu aivan kasittamattoman lujaa. Kirjoitan seuraavan kerran viimeistaan uudesta, toistaiseksi tuntemattomasta asuinpaikastani. Tsemppia teille jotka edelleen nahistutte koulussa..:P
Palataan:D


Tuesday, May 3, 2011

Uusia harrastuksia


Hiking

Tanaan sain ilokseni kokea jo toisen hikingreissun Arizonassa. Talla kertaa tiemme vei Pinnacle peakille. Paikka on hyvin suosittu, jonka seurauksena trail on myos melko helppo. Kylla tuollakin hiki tuli 4 mailia kavellessa/juostessa, vuoroin yla- ja alamakea. Maisemat 3000jalkaa korkealta vuorelta olivat mahtavat.
      Toiveena olisi paasta monipaivaiselle vaellukselle taalla.




Climbing

Kavin myos kerran sisakiipeilyhallissa - joskin vain katsomassa, kun eivat paastaneet alle 18-vuotiasta ilman vanhempien allekirjoittamaa lappua. Nyt lappu on jo taskussa ja toivottavasti paasen pian rimpuilemaan tuonne, sen verran hauskalta se naytti sivusta katsottuna.




Paintball - Tutustuin pariin kaveriin, jotka harrastavat. Ehkapa joku kerta hyppaan niiden kyytiin.

Leivanteko - Nyt seuraa fakta: Amerikassa kaikissa tavallisen marketin leivissa on joko sokeria, siirappia (high fructose corn syrup) tai hunajaa. Siispa kaltaiseni sokerittoman ruokavalion omaavan leipaihmisen on taytynyt ryhtya radikaaleihin toimenpiteisiin selviytyakseen. Pari kertaa oon jo tehnyt sampyloita, jotka maistuivat jopa muille perheenjasenille. Minulle saa muuten heittaa resepteja, etenkin ruisleiparesepti kiinnostais.

Vanhoja harrastuksia jatketaan myos mahdollisuuksien mukaan:

Viulunsoitto - Perheella on viulu! yippiaieeeeeeee
Lenkkeily - on muuten siisti juoksennella pitkasta aikaa sortsit jalassa!
Airsoft - ??? Uskon etta taallaki on harrastajia, en oo viela ainakaan tavannu.


 Lumilautailu ja hiihto jaanevat vahemmalle, jos takatalvi ei iske. Eihan tuota tieda, silla viime paivina on ollut kylmaa, mittari on lahennellyt jopa 25 celsiusastetta. Voitte kuvitella, kuinka hyytava ilma oli! ..mita? ai etta Suomessa satoi aamulla lunta? :D