Monsuunituulia

Etelä-Thaimaassa tarkenee. Kun lämpötila on 30 ja ilmankosteus 88, voitaneen puhua trooppisista olosuhteista. Sen tuntee pohjoisen poika nahoissaan, kun paita liimautuu ihoon kiinni ja hiki virtaa valtoimenaan. Ilma on suorastaan tukala. Kadulla tuntuu välillä kuin kävelisi pitkin saunan keskilaudetta nätti-Jussin heittäessä löylyä ylälauteelta. Varjo ja tuulenvire ajoittain ovat enemmän kuin tervetulleita. Toista se on Suomen kesäpäivänä, jolloin ihmiset kerääntyvät auringonvaloon yrittäen imeä mahdollisimman paljon lämpöä ja D-vitamiinia itseensä. Kun lämpöä on yllin kyllin, ei sitä tarvitse varastoida. Tämä pätee myös paikallisessa rakennustekniikassa, jossa eristäminen on täysin tuntematon käsite. Seinä koostuu laudoista, that's it. Ja jos on vähän rakoa niin vaihtuupahan ilma paremmin!

Ensimmäisenä reissuviikkona ollaan siis ainakin hikoiltu. Paljon muutakin on koettu eikä sää ole oikeasti meitä juuri hidastanut! Sitä paitsi ihminen on hyvin sopeutuvainen ja vähä vähältä alkaa neljän vuodenajan tasalämpöisestä kuoriutua trooppinen vaihtolämpöinen. Käyttäytymisellään sopeutumista voi helpottaa huomattavasti. Toimi näin:

1. Jätä kalsarit pois.
2. Juo paljon vettä.
3. Juo välillä myös kookosvettä (tekee hyvää kehon elektrolyyttitasapainolle).
4. Ota rennosti! Hikoilet vähemmän.
5. Vaatetuksesta yhteenvetona sanottakoon: liian vähän kanssa pärjää aina! Pukekoot kukin kuitenkin sen mukaan kuin kehtaavat ihmisten ilmoilla kulkea:)

Oltiin Koh Lantalla ensimmäinen viikko. Jibbailtiin biitsillä, ajeltiin skoottereilla hampaanvälit täyteen kärpäsiä, Syötiin ihan loistoeväitä hintaan 2-3€/ateria, käytiin mangrovemetsässä, poimittiin kookospähkinöitä puista ja suoritettiin laitesukelluskurssi. Jälkimmäisin kesti kolme päivää ja sisälsi neljä sukellusta Koh Haan saaristossa upeilla koralliriuttamaisemilla. Aiemmin sukeltamista kokeilemattomana voin suositella kyllä ihan jokaiselle! Se on meditatiivista. Lipua läpi sinisen veden, ohi kalaparvien, mureenojen, rapujen, käärmeiden, värikkäiden korallien. Rauhassa, puhallellen kuplia regulaattorista. Sukellus kesti aina vajaan tunnin, mutta aika riensi älytöntä vauhtia veden alla, niin paljon oli nähtävää ja ihmeteltävää. 

Tänään vaihdettiin maisemaa Koh Yao Noille. Saatiin oikea viidakkobungalow liaaneineen kaikkineen! Saari on vielä Lantaakin rauhallisempi, vaan se ei meitä harmita. Tekemistä löytyy täältäkin, mikäli riippumatosta tekee mieli nousta. Katsotaanpa tunnin päästä sitten josko sitä. Tai kahden..

Kuvamateriaalia ekalta viikolta:

Bussiaseman VIP-tiloissa

Bungalow life!

Pojat pinalla

Pojat pinnan alla

Hong Kong

Me ollaan jo ihan reissun päällä!

Yhtä lentoa vaille Phuketissa

Ruispalan voimalla, lähes samoilla silmillä.

..ja kuvat sen mukaisia!

Kesä!

Lokakuun 12.

Usva kietoo ympärilleen lehdistä riisutun maan
yöpakkaset 
ne saavat järkevimmät jo asentamaan talvirenkaita
ja karpalonmetsästäjät saaliinsa perään kuuraiselle nevalle
aurinko laskee jo heti päivällisen jälkeen
ja kansa pimeydessä vaeltaa, kalsarein ja villasukin vaatetettuina
veden lämpötila laskee laskemistaan
avantouimarit jättävät kesälaitumensa,
vetävät huopahatun päähänsä, päällystävät raajansa neopreenilla
ja laskeutuvat veden hyiseen syliin.
linnustajat istuvat passissa aamu aamun perään
katsellen auringon nousua
siemaillen kahvia
silmät ja korvat avoinna heräävälle luonnolle.
ja onnen suosiessa,
pelmuuttavat he teerien, sorsien ja kyyhkyjen pyrstösulkia.
näille riistalinnuille ovat tilaa tehneet muuttolinnut,
jotka jo aikapäiviä sitten 
levittivät siipensä
ja suuntasivat nokkansa kohti lämpöisempiä leveyspiirejä. 

Ai miten niin kesä?

No, huomenna lennähdetään poikain kanssa Helsinkiin. Sieltä ylihuomenna aamutuimaan Roomaan, sieltä Bankokiin ja edelleen Phuketiin. Nyt se on käsillä, kauan odotettu reissu! Kesä paiskittiin töitä, laskettiin öitä. Tilipussia kerrytettiin ja varusteita hankittiin. Rinkka on nyt pakattu. Vielä viimeinen yö kotosalla, ja sitten nämä muuttolinnut lennähtävät pakkasta pakoon! Thaimaasta jatketaan Santun kans Ausseihin parin viikon päästä. Sieltä tammikuun huudeilla Uuteen-Seelantiin. Ja sieltä...
Takaisin Suomeen tullaan todennäköisesti huhtikuun aikana eli reissutiimaa kertyy puolisen vuotta. Aika vähän ollaan suunniteltu tai aikataulutettu. Se ei ainakaan tässä vaiheessa harmita. Kun aikaa on paljon, ei ole niin päivän päälle tekemisetkään. Päivä kerrallaan, vaikka sitten riippumatossa maaten!
Ollaan me oikeasti rahtusen mietitty tekemisiä. Ostetaan auto Ausseista. Road trippaillaan pitkin itäistä ja eteläistä rannikkoa. Surffataan. Valloitetaan vuoria (ei äiti, ei vuorikiipeillä). Kolutaan biitsejä ja snorklataan rantavedessä. Bongataan toivottavasti vompatti (varmasti tulee materiaalia mikäli onnistaa). Pelataan biitsiä. Ihmetellään luontoa. Ehkä käydään melomassa, ehkä kiipeilemässä ehkä vaeltamassa..? Ja mikä kesän univajeen keskellä sovittiin: nukutaan ainakin kymmenen tuntia yössä! Uudessa-Seelannissa tehdään mahdollisesti myös töitä.

Pari viikkoa takaperin työhommat saatiin pakettiin. Sen jälkeen on ollut mahtava tulla käymään kotona pohjoisessa, niin kotona kuin Oulun-kämpälläkin. Kun näin reissun kynnyksellä miettii, millaiseen perheeseen on saanut kasvaa ja millaisia ihmisiä on saanut ystävikseen, on valtavan kiitollinen mieli. Reissustamme tulee varmasti unohtumaton - vielä kiikkustuolista käsin voidaan Santun kans iskeä tarinaa, kun painittiin kenguruiden kanssa, soiteltiin didgeridoota Ulurun juurella ja pyydystettiin haita harppuunalla. Kuitenkin, kun kotiinpaluun aika koittaa, tulee fiilis olemaan varmasti hieno, kiitos teidän kaikkien täällä!

Mukavaa ja lumista talvea kotosuomeen! Jos nyt sattuu niinkin ikävästi, että joulukuussakin on vielä loskakelit, muistakaa: kevät ja kestohanget kuitenkin lopulta voittaa ;)

PS. Pyrin kirjoittamaan tänne reissun aikana juttua ainakin silloin tällöin. Saatan saada kuviakin otettua. Eli juttua siis mahdollisesti on luvassa, ei ehkä viikoittain, mutta jos nyt edes toisinaan. Älkäätte siis pysykö linjoilla, vaan ennemmin vaikka hiihdelkää pitkin talvisia latuja läpi aarniometsäin, kera hangen kimmellyksen ja tähtien tuikkeen. Kotiin päästyänne keittäkää kaakaota ja jos sattuu, ettei siinä kaakaon ääressä olekaan juttuseuraa, vilkaiskaa silloin meikäläisen blogia. Että jos se lurjus olisi jotain saanut raapustettua.